Onko sinulla kielikysymyksiä? Kysy kielenhuoltajalta!

Tällä palstalla Kielineuvoston kielenhuoltajat kirjoittavat kieli- ja kielenhuoltoartikkeleita ja vastaavat lukijoiden lähettämiin suomen kieltä koskeviin kysymyksiin. Tarkoituksena on, että se julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
Kielineuvosto on Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen kielenhuolto-osasto. Kielineuvostossa työskentelee ruotsin kielen huoltajien lisäksi, romanin, ruotsalaisen viittomakielen ja suomen kielen huoltajia.
Jos pohdit kieliasiaa, esimerkiksi mitä jokin ruotsin ilmaus on suomeksi tai voiko virkkeen aloittaa numerolla, lähetä viesti Ruotsin Suomalaisen toimitukseen.
Sähköpostiosoite on red.rspress@telia.com ja postiosoite Ruotsin Suomalainen, Stensätravägen 2, 127 39 Skärholmen. Merkitse kuoreen tunnus”Kielikysymys”.

Kielinurkka
Julkishallinnon sanasto
Kielineuvoston verkkosivulla

Suomen kielen hallintoalueen laajentuminen on vaikuttanut Kielineuvoston työhön tuntuvasti. Neuvonnastamme kysytään päivittäin suomenkielisiä vastineita ruotsinkielisille hallinnonalan käsitteille. Siksi rupesimme kokoamaan pientä julkishallinnon sanastoa, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäisyyttä hallintoaluekuntien ruotsinsuomalaiseen terminologiaan ja tukea näissä kunnissa toimivia vähemmistöasioiden koordinoijia ja tiedottajia.
Yli 400 hakusanaa sisältävä sanasto on nyt valmis, ja se on julkaistu Kielineuvoston verkkosivustolla. Sanaston hakusanat on pääasiallisesti kerätty eri hallintoaluekuntien verkkosivuilta, ja siihen on otettu mukaan Vastauspankistamme ja neuvonnastamme kysyttyjä julkishallintoon liittyviä sanoja.
Nyt julkaistu sanastoversio ei ole lopullinen. Verkkosanaston päivitystä ei, päinvastoin kuin painetun sanakirjan päivitystä, tarvitse enää odottaa vuosikausia. Toivommekin runsasta palautetta sanaston käyttäjiltä. Vastineita voimme parannella ja tarkentaa, mahdolliset virheet poistamme heti kun niistä meille huomautetaan ja puuttuvia termejä lisäämme sitä mukaa kuin niiden käännökset on tarkistettu ja vahvistettu. Yhteistyössä sanaston käyttäjien kanssa sanasto laajenee todellisen tarpeen mukaan ja siitä tulee kätevä ja toimiva työkalu.
Esimerkkejä sanaston sisällöstä:
kommundelsförvaltning kunnanosahallinto, kunnanosatoimi
kommunikationsansvarig viestintävastaava
medborgarförslag kuntalaisaloite
medborgarinitiativ kansalaisaloite
presidieledamot puheenjohtajiston jäsen
registrator kirjaaja
rotel hallintotoimi; osasto; jaosto
samhällsbyggnadsnämnd yhdyskuntarakennuslautakunta
samordnare koordinoija, järjestelijä
- minoritetssamordnare vähemmistökoordinoija
- trafiksamordnare liikennekoordinoija
strateg strategi
- integrationsstrateg kotouttamisstrategi, integrointistrategi
- kommunstrateg kuntastrategi
- mångfaldsstrateg moninaisuusstrategi
- personalstrateg henkilöstöstrategi
ungdomsfullmäktige nuorisovaltuusto

MARGARETHA TEGNER
Kielenhuoltaja

Kielinurkka
Uusia sosiaalialan sanoja

RS 33/11
On kulunut 19 vuotta siitä, kun silloinen Ruotsinsuomalainen kielilautakunta julkaisi ensimmäisen ruotsalais-suomalaisen sosiaalialan sanaston. Näinä vuosina yhteiskunta on muuttunut paljon – ja yhteiskuntasanasto sen myötä. On perustettu uusia virastoja ja monia vanhoja on lakkautettu tai niiden nimi on muuttunut. Sosiaalipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan uudistukset ovat poikineet monia uusia käsitteitä. Eläkevakuutusta, sairausvakuutusta, hammashoitovakuutusta ja työttömyysvakuutusta on myös uudistettu, joten näillekin alueille on saatu monia uusia termejä. Piakkoin painosta tuleva uusi sanasto, Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto, sisältää näin ollen paljon uusia Ruotsin yhteiskuntaan liittyviä sosiaalialan sanoja suomenkielisine vastineineen.

Uusi käsite sosiaalisanastossa on esimerkiksi trygghetsringning, suomeksi turvasoittopalvelu. Sillä tarkoitetaan turvallisuuden tunnetta lisäävää palvelua, jota yksinasuva vanhus voi tilata. Tällöin hän saa sovituin väliajoin puhelinsoiton vapaaehtoistyöntekijältä. Kun yleisiä eläkkeitä koskevia määräyksiä muutettiin vuonna 2003, termit förtidspension (ennenaikaiseläke) ja sjukbidrag (sairausavustus) poistettiin. Niiden tilalle otettiin käyttöön käsitteet aktivitetsersättning (aktivointikorvaus), jota voivat saada 19–29-vuotiaat, ja sjukersättning (sairauskorvaus) ja tidsbegränsad sjukersättning (määräaikainen sairauskorvaus), joita voivat saada 30–64-vuotiaat.

Yhdyssanoja sanastossa on runsaasti. Tuottoisia yhdyssanojen loppuosia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi coach-ja lots-loput: karriärcoach (uravalmentaja), rehabiliteringscoach (kuntoutusvalmentaja), etableringslots (kotouttamisluotsi), vårdlots (hoitoluotsi) ja äldrelots (vanhusluotsi). Aikaisemmin arkisena pidetty jobb-sana on myös ollut tuottoisa sekä yhdyssanan loppuosana että alkuosana: instegsjobb (alkuunpääsytyö), nystartsjobb (uusalkutyö), jobbcoach (työvalmentaja), jobbgaranti (työtakuu), jobbsökande (työnhakija; työnhaku) ja jobbtorg (työtori, työpaikkatori). Aika näyttää, mitkä tämäntyyppisistä uudissanoista ovat päiväperhosia ja mitkä ovat tulleet kieleen jäädäkseen.

Kielineuvoston ruotsalais-suomalaiseen sanastoon on jätetty muutamia vanhentuneita käsitteitä ja kumottujen lakien nimiä, koska niitä käytetään yhä arkikielessä tai ne esiintyvät käännettävissä asiakirjoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi bidragsförskott (elatusavun ennakko), joka on nykyään nimeltään underhållsstöd (elatustuki), socialbidrag (sosiaaliavustus), joka on nykyään försörjningsstöd (toimeentulotuki) ja handikapp (vika; vamma, vammaisuus), josta on tullut funktionshinder (toimintaeste).

MARGARETHA TERNER
Kielenhuoltaja

Kirjoitetaanko Internet vai internet?
RS 27/11

Internet-sana suositettiin aiemmin kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella, koska sanaa pidettiin erisnimenä (tietyn, maailmanlaajuisen tietoverkon nimenä). Kuitenkin myös pientä alkukirjainta on käytetty kauan, ja jo vuonna 2007 Suomessa toimiva Suomen kielen lautakunta päätti, että sekä pieni että iso alkukirjain ovat hyväksyttäviä vaihtoehtoja.
Alkukirjaimella on kuitenkin merkitystä, kun muodostetaan yhdyssanoja, joissa internet on ensimmäisenä osana. Jos sana kirjoitetaan erisnimenä isolla alkukirjaimella, loppuosa liitetään siihen yhdysmerkillä: Internet-sivut. Jos sana taas kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella yleisnimen tapaan, loppuosa liitetään ensimmäiseen sanaan suoraan, ilman yhdysmerkkiä: internetsivut.

RIINA HEIKKILÄ
Kielenhuoltaja

Telakka

RS 7/11
Telakat ovat paikkoja, joissa rakennetaan laivoja, aluksia, tai joille ne nostetaan korjausta varten. Telakka voi tarkoittaa myös laivanrakennusta tai -korjausta harjoittavaa teollisuuslaitosta, esimerkiksi Kockumin telakka.
Sana telakka voi merkitä myös muuta. MP3-soittimen voi liittää telakalla kaiuttimiin, ja tietokoneeseen voidaan yhdistää telakka, johon liitetään lisälaitteita, esimerkiksi näppäimistö. Myös lasten turvaistuin kiinnitetään telakan välityksellä autoon.
Sairaalassa tai sairauslomalla olemista, erityisesti synnytysosastolla oloa, sanotaan telakalla oloksi, samoin kiertävien artistien jaksoja, jolloin ei ole esiintymisiä. Tai jos on tosi kiire eikä ehdi olemaan vapaana, voi koko vapaa-aika joutua telakalle. Yleensä telakalla oleminen on väliaikaista. Mutta saattaa telakoitumisesta tulla pysyvääkin, kun jää esimerkiksi eläkkeelle eli telakalle.

RAIJA KANGASSALO
Kielenhuoltaja

Uusia sanoja

Kysymys: On aina yhtä hauska kuulla, minkälaisia uusia sanoja suomeen on tullut. Vuoden alussa mm. suomalaiset aikakauslehdet julkaisevat uudissanaluetteloita, mutta kysyisin, mitä uusia sanoja Kielineuvostossa on pantu merkille.

Vastaus: Uudissanoja kerätään ja tutkitaan järjestelmällisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa (Kotus) Helsingissä. Vuosikirjassa Mitä Missä Milloin on jo pitkään julkaistu säännöllisesti valikoima vuoden sanoista. Viime vuosina luettelot ovat olleet Kotuksen erikoistutkija Riitta Erosen laatimia.
Uusia sanoja luodaan tietoisesti esimerkiksi, kun uusille laitteille tai käsitteille tarvitaan nimitys, mutta niitä syntyy myös spontaanisti kielenkäyttäjien normaalissa viestinnässä.
Jotkut uusista sanoista ovat vain lyhytaikaisia, ns. päiväperhoja, ja niistä näkyy monesti kielenkäyttäjien huumorintaju, kielellä kun leikitellään mielellään. Toiset sanat taas jäävät kieleen pysyvästi.
Kielineuvoston lähteistä saa helposti käsityksen, että viime vuodet olisivat olleet synkkiä. On työpahoinvointia, nettirasismia ja tuhkapilviä. Elämme tiimalasiyhteiskunnassa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Yhteiskuntaa kuvataan tätä nykyä myös ”kaksneljäseiskaksi” eli 24/7-yhteiskunnaksi, jossa palveluja ja kontakteja pitäisi saada koko vuorokauden. Meille tyrkytetään liimalihaa, lihapaloja, jotka on liimattu yhteen lihaliimalla, ja kaiken lisäksi herkuttelijoita uhkaa mahdollinen karkkivero. Meidän odotetaan olevan ilmastovastuullisia ja alkavan elää ilmastodieetin mukaisesti niinkin voimakkaasti, että joidenkin mielestä vihreitä arvoja korostetaan liikaa eli tanssitaan viherhumppaa.
Piristävimpiä uusia sanoja ovat vanhat visertäminen ja sirkuttaminen. Niiden merkitys on laajentunut tarkoittamaan myös Twitter-verkkoyhteisöpalvelun käyttämistä. Vaikka tarjolla on pirteät suomenkieliset nimitykset, varsinkin monet nuoret tietysti myös tweettaavat, twittaavat tai twitteröivät eli lähettävät lyhyitä tekstiviestejä, tviittejä. Muita myönteisiä uusia sanoja ovat esimerkiksi kielimaistajaiset, joissa koululaisille kerrotaan, mitä muita kieliä kuin vain englantia voi opiskella, ja miksei sekin, että miehet ovat saaneet omat leggingsinsä: meggingsit.

HANNELE ENNAB
Kielenhuoltaja

Kieliviesti-lehden joka numerossa nulkaistaan noin 10 uutta sanaa. Numerossa 4/2010 on artikkeli, jossa uusia sanoja on noin 50.

RS 46/10

Kysymys: Näin Helsingin Sanomien verkkolehdessä marraskuun alussa otsikon ”Kirkosta eroaminen internetitse ehkä laitonta”. Internetitse-muoto kuulostaa oudolta. Voiko niin sanoa?

Vastaus: Helsingin Sanomissa oli todellakin 3.11.2010 käytetty muotoa internetitse, se pisti minunkin silmääni epätavallisuutensa takia ja kieltämättä se ensi näkemältä hätkähdytti.
Kyseessä on ns. prolatiivi, joka kuvaa väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa. Prolatiivi muodostetaan lisäämällä sanaan johdin -itse. Prolatiivijohdin ei ole kuitenkaan kovin produktiivinen, ts. sen avulla ei helposti muodosteta uusia prolatiivimuotoja.
Vanhoja ja vakiintuneita prolatiivimuotoja ovat väylää tai reittiä kuvaavat ilmaukset, kuten maitse, meritse, teitse, jäitse ja vesitse. Välinettä tai keinoa kuvaavia ovat muun muassa sellaiset vanhat ja vakiintuneet ilmaukset kuin postitse ja puhelimitse, uudempia taas faksitse ja sähköpostitse. Internetitse kuuluu sekin tähän jälkimmäiseen joukkoon, mutta kuulostaa ainakin toistaiseksi oudolta. Se kuulosti ilmeisesti monen muunkin mielestä vielä liian oudolta, sillä Helsingin Sanomien artikkelin otsikkoon muutettiin melko pian internetitse-prolatiivin tilalle sana verkossa.

RIINA HEIKKILÄ
kielenhuoltaja
Kielineuvosto

Kotouttamista ja kotiuttamista

RS 42/10
Suomen kieli muuttuu koko ajan, aivan kuten muutkin kielet. Muutokset näkyvät selvimmin sanastossa: vanhoja sanoja häviää elämänmuodon muuttuessa, ja tilalle tulee sellaisia uusia sanoja, joita kieliyhteisö juuri sillä hetkellä tarvitsee. 1800-luvulla, kun suomesta oltiin tekemässä kirjakieltä, oli sanaseppojen ohjenuorana, että suosittiin kotimaista.
Esimerkiksi lokomotiivin sijaan sepitettiin veturi, siis se joka vetää, telehvoonista tuli puhelin, siis väline jonka avulla puhutaan, ja tehdasta, vanhaa tekopaikan nimeä, alettiin käyttää uudessa merkityksessä. Noista ajoista on kauan, ja nykyään suomalaiset lausuvat sujuvasti vieraita äänteitä ja äänneyhtymiä sisältävät lainasanat, kuten klinikka, strategia ja gangsteri. Mutta on omaperäisten sanojen suosinnasta jotakin jäänytkin.
Viime vuosina on alettu käyttää verbiä kotouttaa, joka merkitsee sitä, että maahanmuuttajaa autetaan asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä. Merkitys on siis sama kuin ruotsissa käytettävä integrera. Kotoutuksella toivotaan tietenkin maahanmuuttajan kotoutuvan.
Vanhastaan suomen kielessä on verbi kotiuttaa. Potilas kotiutetaan sairaalasta, siis lähetetään kotiin. Varusmiehet odottavat kiihkeinä kotiutuspäivää, sillä tuona päivänä he pääsevät siviiliin. Majavat on tietoisesti kotiutettu Pohjoismaihin, ja minkit ovat karkuun päästyään kotiutuneet itsestään. Tai kotiutuminen on matkalta palaamista tai sitä, että tottuu tai perehtyy johonkin, esimerkiksi uuteen työpaikkaan tai työhön.
Pesäpallossa kotiuttamista käytetään aivan omassa merkityksessään: Siinä kotiutuslyönnillä kotiutetaan juoksija eli lyödään niin hyvä lyönti, että juoksija ehtii sen aikana kotipesään. Pesäpallossa voidaan käydä oikea kotiutuskilpailu, jolloin joukkueet yrittävät tasatilanteessa kotiuttaa pelaajiaan.

RAIJA KANGASSALO

RS 37/10
Tällä kertaa julkaisemme Kielineuvostossa laaditun sanaston, jossa on vaalimenettelyyn ja äänestämiseen liittyviä sanoja. Sanasto julkaistiin alun perin Kielineuvoston kielenhuoltolehden Kieliviestin numerossa 1/2006. Tähän luetteloon on tehty pieniä muutoksia.

Koonnut HANNELE ENNAB

allmänt val yleiset vaalit
blank valsedel tyhjä vaalilippu
brevröst kirjeääni
brevröstning kirjeäänestys
brevröstningsmaterial kirjeäänestysmateriaali
budröstning äänestys valtuutetun välityksellä
central valmyndighet keskusvaaliviranomainen
ersättare sijainen
Europaparlamentsval Euroopan parlamentin vaalit, europarlamenttivaalit, eurovaalit
extraval ylimääräiset vaalit
folkbokföring väestökirjanpito
folkomröstning kansanäänestys
folkomröstningslag kansanäänestyslaki
fyraprocentsspärr neljän prosentin kynnys
förhandsröstning ennakkoäänestys
förstagångsväljare ensikertainen äänestäjä
förtidsröstning ennakkoäänestys
heltalsmetod kokonaislukumenetelmä
jämförelsetal vertausluku
kandidat ehdokas
kommunfullmäktige kunnanvaltuusto
kommunfullmäktigval kunnanvaltuustovaalit
kyrkoval kirkollisvaalit
landstingsfullmäktige maakäräjävaltuusto
landstingsfullmäktigval maakäräjävaltuustovaalit
landstingsval maakäräjävaalit
lantbrevbärare maalaiskirjeenkantaja
mandat edustajanpaikka; toimikausi
mandatfördelning paikkajako
mandatperiod toimikausi
namnvalsedel nimivaalilippu
nominera nimetä
ogiltig mitätön, hylätty
omval uusintavaalit
partibeteckning puoluetunnus
partiexpedition puoluetoimisto
partimarkerad valsedel puoluevaalilippu
partivalsedel puoluevaalilippu
personröst henkilöääni
personröstning henkilöäänestys
poströst postiääni
poströstning postiäänestys
preliminär mandaträkning alustava paikkojen laskenta
preliminär rösträkning alustava ääntenlaskenta
procentenhet prosenttiyksikkö
proportionellt valsätt suhteellinen vaalitapa
regional valmyndighet alueellinen vaaliviranomainen
riksdagsval valtiopäivävaalit
Riksskatteverket Valtion verovirasto
rösta blankt äänestää tyhjää
röstberättigad äänioikeutettu
röstkort äänestyskortti
röstlängd vaaliluettelo
röstmottagare äänten vastaanottaja
röstmottagningsställe äänten vastaanottopaikka
röstningslokal äänestyshuoneisto, vaalihuoneisto
rösträkning ääntenlaskenta
rösträtt äänioikeus
röstsammanräkning ääntenlaskenta
skärm äänestyskoppi, äänestyssuoja
slutlig rösträkning lopullinen ääntenlaskenta
slutlig sammanräkning lopullinen yhteenlasku
spärr kynnys, vaalikynnys
särskild röstmottagning erityinen ääntenvastaanotto
särskilt röstmottagningsställe erityinen ääntenvastaanottopaikka
underkänd röst hylätty ääni
utjämningsmandat tasoituspaikka
utlandsmyndighet ulkomaanviranomainen
valarbetare vaalityöntekijä
valbar vaalikelpoinen
valdag vaalipäivä, äänestyspäivä
valdebatt vaalikeskustelu
valdeltagande äänestysprosentti, äänestysvilkkaus
valdistrikt äänestysalue
valfunktionär vaalitoimitsija
valförordning vaaliasetus
valförrättare vaalintoimittaja
valhemlighet vaalisalaisuus
valkampanj vaalikampanja
valkrets vaalipiiri
valkuvert vaalikuori
vallag vaalilaki
vallokal vaalihuoneisto
vallokalsundersökning ovensuukysely
valmyndighet vaaliviranomainen
valnämnd vaalilautakunta
valprognos vaaliennuste
valprövningsnämnd vaalitarkastuslautakunta
valrörelse vaalikampanjointi
valsedel vaalilippu
valskärm äänestyssuoja, äänestyskoppi
valstuga vaalimökki
valurna vaaliuurna
väljare valitsija, äänestäjä

12 kk 760 kr, 6 kk 390 kr 12 mån 760 kr, 6 mån 390 kr. 2 vuotta (24 kk) 1500 kr. 2 år (24 mån) 1500 kr. Ilmestyy torstaisin 52 nroa/vuosi / utkommer varje torsdag. Lehtitilaus/Prenumerera

Lehden voit ostaa seuraavista lehtikioskeista ympäri maata. Lehtimyyntipisteet

Tanssien järjestäjä!
Ruotsinsuomalaiset laatumuusikot

© RS PRESS AB 2010-2012