Pysäkki vai asema?
RS 6/10
Raskasvetoinen juna pysähtyi lapsuudessani joko pysäkille poimimaan siellä olevat matkustajat tai asemalle lastatakseen tavaraa junaan tai junasta. Pysäkillä vain pysähdyttiin, asemalla viivyttiin tarpeen vaatiman ajan.
Meillä, jotka olemme tavalla tai toisella olleet mukana ”suomalaistamassa” tätä ruotsalaista yhteiskuntaa, on aihetta kysyä, riittääkö tähänastinen saavutuksemme? Kielemme on hyväksytty julkiseen käyttöön jopa viranomaisten kanssa.
Onko tässä asiassa tultu pysäkille tai asemalle? Oma käsitykseni on, että olemme tulleet pysäkille, josta pysyvien tulosten saavuttamiseksi on kiirehdittävä eteenpäin.

Täällä Boråsissa tälle työlle laskettiin perustus kun kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä suomalaisten jäsentensä aloitteet ja hakea ”vapaaehtoista kuulumista ns. Hallintoalueeseen”. Tämä historiallinen päätös tehtiin 17.12.2009. Sen parempaa joululahjaa Boråsin suomalaiset tuskin ovat saaneet.
Pysäkiltä eteenpäin! Ei kuitenkaan niin kiireesti, ettei lain antamien mahdollisuuksien toteutuminen myöhästy. Aatteellinen työ, yhteiskunnalle ilmainen on jatkossakin tarpeen. Sen lisäksi tarvitaan palkattua, ammattitaitoista työvoimaa vieläpä viranomaisten valtuuksilla ja vastuulla toimivia.

Ruotsalainen yhteiskunta on tehnyt täyskäännöksen. Vielä kuusikymmentäluvulla oli vain yksi hyväksytty tavoite ruotsalaistaa maahanmuuttajat, myös suomalaiset. Esimerkkinä siitä on Värmlannin ja Länsipohjan suomalaisten kohtelu. Tällainen joustavuus on tunnustuksen ansaitseva. ”Mies se joka mielensä muuttaa”. Sitä helpotti Suomen sodan 200-vuotismuisto, josta muutoin on vaiettu. Suomen kieli Ruotsissa hyväksytty – Ruotsin kieli Suomessa häviämässä. Tämä on ”toinen juttu”, johon yritän palata, jos eletähän ja terveenä pysytähän.

JUHANI RANTANEN

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nyt tuulee myötäiseen
RS 53/09
Perjantaina seitsemästoista joulukuuta kirjoitti Boråsin kunnanvaltuusto paikallishistoriaa päättäessään yksimielisesti, että Boråsin kaupunki uuden vuoden jälkeen tulee hakemaan hallitukselta mahdollisuutta liittyä suomenkieliseen hallintoalueeseen.
Ei vapaaehtoisesti tähän hallintoalueeseen kuuluvat jo jotkut Pohjois-Ruotsin ja Tukholma-Mälarinlaakson kunnat.
Hallintoalueen ulkopuolelle jääneistä monet kunnat ovat tehneet tai ovat tekemässä samanlaista hanketta.
Boråsissa hakemuksen takana olivat suomenkieliset kunnanvaltuutetut sosiaalidemokraatit ja moderaatit kumpikin erikseen, mikä oli viisautta siitä huolimatta kumpi näistä syksyn vaalien jälkeen on hallitseva.
Tämä on tasavallan vastaus siihen nimien keräykseen, jonka Ruotsin Suomalaisen avulla toimitimme ja saatoimme hallitukselle tiedoksi. Sen allekirjoittivat 6912 henkilöä myöskin vanha aviopari jossakin Jämtlannissa. Kirjeenvaihtoni heidän kanssaan on mielessäni. Heiltä on matkaa seuraavaan suomalaiseen ”vain muutama peninkulma”.
Joukkovoimaa tarvitaan helposti ymmärrettävänä perustana vaatimuksemme. Laki on kuitenkin ensi sijassa yksityisen ihmisen oikeusturva.
Meillä tuulee nyt myötäiseen – kaikilla meistä Ruotsin suomalaisista? Iloitsemme saavutetusta menestyksestä ja jatkamme taistelua.

Juhani Rantanen
Borås

----------------------------------------------------------------------

Boråsissa pärjää pian suomen kielellä

RS 48/09
Tämä oli Borås Tidningissä suomenkielisellä sivulla 19.11.2009. Uutista koristi kuva kaupunginhallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta moderaatista ja sosiaalidemokraatista.
Uutisessa kerrottiin kaupunginhallituksen yksimielisestä päätöksestä ehdottaa kunnanvaltuuston päätettäväksi, että Borås vuodenvaihteen jälkeen hakeutuu vapaaehtoisesti niin sanotun hallintoalueen jäseneksi. Tätä koskevan aloitteen olivat sekä moderaattien että sosiaalidemokraattien suomalaiset valtuutetut tehneet jo keväällä 2009 kumpikin erikseen taktillisista syistä ja siitä, että meidän omalla asiallamme ollessa ei kannata sotia toisiamme vastaan.
”Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa”. Boråsin kunnanvaltuustolla on vielä mahdollisuus sanoa ratkaiseva sanansa seitsemästoista joulukuuta. Sen jälkeen voimme kysyä niin kuin entinen täätäli, kevyen sarjan mies pöydältä pudotessaan. ”Putosiko jotakin vai putosiko mitään.” Kiipesi pöydälle ja jatkoi työtään. Niin mekin.

Juhani Rantanen
Borås 22.11.2009
----------------------------------------------------------------------

Miksi tämä vaihtoehto?

RS 35/09
Otsikko kuvaa mielestäni hyvin keskustelutilaisuutta Axevallan kesän viimeisenä päivänä viime sunnuntaina. Noin viisikymmentä ihmistä keskusteli ns. Hallintoalueen laajentamisesta. Departementtiedustaja Lennart Rhodin piti alustavan puheenvuoron ja vastasi vilkkaan keskustelun aikana kysymyksiin. Näihin vastauksiin eivät kysyjät olleet tyytyväisiä vaan puhuivat kokonaisvaltaisen ratkaisun puolesta.
Vahinko oli, ettei kokouksen kulkuun kuulunut tämän yksimielisen mielipiteen saattamista päättäjien tietoon.
RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri ilmoitti, että RSKL:n johtokunta tulee asiaa käsittelemään ja saattamaan mielipiteensä hallituksen tietoon. Samoin tekee Boråsin suomenkielisten järjestöjen yhteistyöelin. Tarmo Ahonen ilmoitti, että Göteborgissa tullaan toimimaan paremman ratkaisun puolesta.
Nykyinen asetelma, valitettavasti lailla säädetty, herättää enemmän kysymyksiä kuin ratkaisee maan suurimman ja virallisen vähemmistön ongelmia. Myös otsikon kysymys siitä miksi päättäjät kokonaisvaltaisen ratkaisun sijasta valitsivat osaratkaisun jää toistaiseksi vaille vastausta.

Juhani Rantanen
Borås

----------------------------------------------------------------------

”Hukkareissu, vaan tulipahan tehtyä”

RS 31/09

Näin sanoivat suomalaiset sotilaat, jotka eversti Paavo Susitaipaleen johdolla tahtoivat jatkaa vuoden 1918 itsenäisyystaistelua Itäkarjalan vapauttamiseksi sen jälkeen kun virallinen Suomi tyytyi Tartossa solmitun rauhan ehtoihin. Hukkareissuhan siitä tuli niin kuin sotilaat everstin nimen muutoksella asian ilmaisivat.
Siitä on vierähtänyt vuosia, mutta tulipahan mieleeni, kun ajattelen ”sotaamme” suomenkielen puolesta tässä maassa. Kahdeksassatoista kunnasta Tukholmasta länteen tulee kielemme erityinen suojelualue. Tämän alueen ulkopuolelle jääville kunnille annetaan mahdollisuus vapaaehtoisesti liittyä edellä mainittujen 18:n joukkoon. Tähän asti onkin yhdeksän kunnan suomalaiset ilmaisseet halunsa tähän. He eivät tätä saa päättää vaan heidän on saatava oman kuntansa kunnan valtuusto se esittämään maan hallitukselle.
Näin on tehty myös Boråsissa. Kunnanvaltuusto ei vielä asiaa päättänyt, joten lopputuloksesta ei ole varmuutta. Siitä sen sijaan on varmuus, että asiaan on tehty tarpeettomia mutkia. Hallituksen ehdotuksessa päätökseksi mainitaan myös boråsilaisten alulle panema nimikeräys koko maan käsittäväksi ratkaisuksi ”Regeringen konstaterar dock att något underlag för att nu lämna ett sådant förslag inte finns.”
Alleviivaus sanassa nu on allekirjoittaneen, inte nu men senare, gärna snarast möjligt. Tästä jatkuu taistelumme, ei omia maanmiehiämme vastaan vaan suomenkielen puolesta tässä maassa. On vain meidän vikamme, jos tämä ainutlaatuinen mahdollisuus menee meiltä ohi. Oli Hukkareissu ja ainoa lohdutus, tulipahan tehtyä.
Boråsin yhteistyöelin on jo päättänyt kirjoittaa maan hallitukselle.
Tätä tukisi, jos mahdollisimman monelta paikkakunnalta tulisi toivomus yllämainittuun vapaaehtoiseen liittymiseen hallintoalueeseen. Nyt on sellainen toivomus esitetty vain yhdeksältä paikkakunnalta. Haluttaessa voidaan tämä tulkita välinpitämättömyydeksi.
RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri sanoi soittaessani hänelle, että RSKL tulee heti syksyllä tekemään voitavansa tämän asian hyväksi.
Ja sinä yksityinen suomalainen, kirjoita vaikka suomeksi, se kieli on virallinen vähemmistökieli tässä meidän maassamme. Osoite on Sveriges regering, Stockholm.

JUHANI RANTANEN
Borås

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eteenpäin kuitenkin
RS 25/09
Näin on syytä sanoa suomalaisten ja suomenkielen asemasta Ruotsissa. Eduskunta on päättänyt ehdotetun osaratkaisun mukaisesti, Tukholman ja Määlarinlaakson hallintoalueen erityisasemasta ja jättänyt meidät muut ulkopuolelle. Me Boråsista kirjoitimme aikanaan, ettemme estä emmekä edistä hanketta, lupasimme jopa kiittää. Nyt on sen kiitoksen aika yllä olevan otsikon sanoilla.
Eteenpäin mentäessä on syytä käyttää hyväksi mahdollisuuttamme vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen. Jotkut kunnat ovat jo niin tehneetkin. Nyt olisi kaikkien kuntien suomalaisten lukumäärästä riippumatta ilmoittaa halukkuutensa tähän. Paikkakunnan Suomiseura voisi sen tehdä.
Kiirettä on kuitenkin pidettävä, sillä syyskuussa, mahdollisesti neljäs syyskuuta, kokoontuvat kuntien edustajat asiasta keskustelemaan, mahdollisesti päättämäänkin.

Juhani Rantanen

---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vähemmistö kuin vähemmistö?

Otsikko ja sen kysymysmerkki johtuvat Göteborgin erään kunnanneuvoksen vastauksesta paikalliselle suomalaisvaikuttajalle. Tämä oli luottaen siihen mitä oli luvattu meille, jotka jäämme suunnitellun suomenkielen niin sanotun hallitoalueen ulkopuolelle, että voisimme vapaaehtoisina tulla samasta edusta osallisiksi, panemassa alulle tätä hanketta. Göteborgihan on Tukholman ja Haaparannan jälkeen suurin suomalaiskeskus.
Edellytykset ovat sen kohdalta olemassa. Mainittu kunnanneuvos teilasi asian sanomalla, että Götegorgissa on muitakin siirtolaisryhmiä. Suomalaisia ei ole mitään syytä panna erikoisasemaan. Sillä siisti ja sipuli.
Juuri tätä viimeistä hän ei tietenkään sanonut. Vuosikausia siinä kaupungissa pappina olleena tunnen göteborgilaisen itsetunnon, heitä ei Tukholmasta holhota. Yrittäähän silti sopii. Joten, lykkyä tykö Tarmo Ahonen ja muut
Täällä Boråsissa olemme me suomalaiset kunnanvaltuutetut tehneet ei yhteisen, mutta samaa tarkoittavan aloitteen vapaaehtoisesta liittymisestä / pääsemisestä hallintoalueeseen.
Kunnanvaltuusto tulee lähiaikoina tekemään päätöksen. Toivottavasti ei tämän mukaan "mitä isot edellä, sitä pienet perässä".
Meitä Boråsin suomalaisia on vain 6 500 sadantuhannen asukkaan kaupungissa. Täällä me olemme suurin vähemmistöryhmä. Tämä joukko on tehnyt työtä, mutta tähän asti omista yksityisistä ja yhteisistä tarpeistaan "vaiennut kahdella kielellä". Nyt ei enää vaieta. Jätämme taaksemme asenteen "käymään vaan ei olemaan". Nyt me vanhenemme eikä vanhuus tule yksin. Borås on nyt meidän kaupunkimme, sopivan pieni maalla kasvaneille - poikkeukset siihen sallitaan.
Lopuksi: suomalaisuus jopa suomen kieli tässä maassa on myötätuulessa, tackar och tar emot.

JUHANI RANTANEN