| |
MARTTI HALINEN

Halinen on tunnettu pääkaupunkiseudun
ruotsinsuomalaisissa meiningeissä urheilun, teatterin
ja seuratoiminnan piirissä. Hän on ollut mukana
mm. Tukholman Suomalaisessa Seurassa, Tumba-Tullingen
Suomi-seurassa sekä sotainvalidityössä.
Tänä päivänä, 74-vuotiaana,
hän viihtyy parhaiten kesämökillään
Roslagenissa vaimonsa Liisan ja löytökissansa
Morriksen kanssa.
Martti Halinen kuuluu siihen ruosulaisten ikäpolveen,
joka ravisutti 1880-luvun lopulla perustetun Tukholman
suomalaisen seuran perinteitä aloittamalla Medborgarhusetissa
tanssitoiminnan 1950-luvun puolivälissä. Seura
järjesti tanssit pari, kolme kertaa viikossa.
- Tupa oli aina täynnä ja tansseilla kerättiin
ensimmäiset varat Suomi-instituutin rakentamiseen,
Martti muistelee.
Tansseissa hän tapasi myös vaimonsa Liisan.
Martti saapui Jyväskylästä
Tukholmaan vuonna 1955 kaverinsa kanssa hurvittelemaan.
Pian hän kuitenkin aloitti työt täällä
ja työskenteli ensimmäiset vuodet muun muassa
LM Ericssonilla ja rakennustyömailla. Työn
ohella Martti oli mukana kehittämässä
ruotsinsuomalaista pesäpallotoimintaa ja hän
palveli pitkään myös Suomen Pesäpalloliiton
Ruotsin piirin puheenjohtajana. Tukholman suomalaisen
seuran joukkue voitti kulta-aikoinaan jopa kolme kertaa
Ruotsin mestaruuden omassa sarjassaan.
Ikänsä näyttelemistä harrastanut
Martti perusti seuraan myös näytelmäkerhon
vuonna 1957, josta tuli 1960-luvun puolella Suomalainen
Studioteatteri. Sen tarkoituksena oli kehittyä
ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattilaisteatteriksi.
Studioteatterin ohella Martti näytteli Tukholman
Huoneteatterissa. Lisäksi Martti oli mukana tekemässä
kuunnelmia suomenkieliselle radiolle.
Vuonna 1973 Martti aloitti leipätyönään
liikuntasihteerinä RSKL:ssa. Tuolloin hän
vastasi myös Ruotsin Suomalainen -lehden urheiluosastosta.
Nykyisinhän hän toimittaa Urkuparvelta kolumnia
(alla). Työ vaati paljon matkustelua eikä
perheelle jäänyt paljon aikaa, joten vuonna
1979 Martti otti mielellään vastaan tarjouksen
ryhtyä Tullinge-Tumban Suomiseuran toiminnanjohtajaksi.
Siinä tehtävässä hän toimi
eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäksi
hän on toiminut kahteenkin otteeseen Tukholman
Suomalaisen seuran puheenjohtajana. 1970- ja 1990 -luvuilla.
Martin laaja henkilö- ja paikkakuntatuntemus kautta
Ruotsin huomattiin Suomen suurlähetystössä
1980-luvun alussa ja häntä pyydettiin järjestämään
ennakkoäänestyksiä. Martti vastasikin
eduskunta- ja presidentinvaalien ennakkoäänestyksistä
aivan viime vuosiin saakka.
Martti on palkittu usein mittavasta
työstään ruotsinsuomalaisten hyväksi.
Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Suomen liilkuntakulttuurin
ja urheilun kultainen ansioristi, mikä on korkein
kunnianosoitus, minkä tavallaninen urheilumies
voi saavuttaa.
Presidentti Martti Ahtisaari on palkinnut Martin Suomen
Valkoisen Ruusun mitalilla vuonna 1998 tämän
ansiokkaasta työstään sotainvalidien
hyväksi. Samoista ansioista Martti on saanut rintaansa
myös Sotainvalidien Suuren ansiomerkin vuonna 1984.
|
URKUPARVELTA –
Huomenna se sitten alkaa
URKUPARVELTA – Victoria, Erkki ja korttipakka
Nyt se on sitten viittä vailla valmis, vai onko rojalistinen
lukija toista mieltä? Rojalistinen lukija, mihin se arvoisa
lukija nyt jäi, vai aikooko se muuttaa tyyliä, hätääntyy
arvoisa lukija. Tyylin muutoksesta tässä tuskin
on kysymys, ajattelin vaan vielä kerran palata aiheeseen
Ruotsin kuningashuone.
On nimittäin tullut sen verran palautetta näistä
Kalle-Kustaan, ynnä hänen tyttärensä,
kruununperillisen Victorian naimakaupan ympärillä
pyörivistä asioista, että pitää vielä
yksi asia ottaa esille ennen Tukholman Suurkirkon hääkellojen
kilkuttelua. On sitten sekin asia puitu valmiiksi, että
kenellekään ei jää epäselväksi
missä ja miten liikutaan. Toivottavasti ei tästä
nyt tule sellaista lopullista kuolemantuomion julistamista,
kuten on käynyt niissä profeetta Muhametin liikenneympyrä
ynnä muissa vitseissä. Tulee sellainen tunne, toive,
tuonne paidan alle, vasemmalle puolelle, että olisiko
niin, että ylihuomenna avioon astuvasta parista tulee
viimeinen hallitsijapari Ruotsin kuningaskunnalle?
Kyllä, arvoisa lukija on täysin oikeassa, mielessäni
on ajatus, että kohta on mahdollista, että Ruotsi
voidaan muuttaa demokraattiseksi tasavallaksi! Ei nyt, eikä
ensi viikolla, vaan silloin kun kuningatar Victorian valtakausi
päättyy.
Ei, ei, ei, huokaa rojalisti, se on täysin mahdotonta.
Hetkinen nyt, ei tarvitse pillastua, sanoin, kun Victorian
valtakausi päättyy, eikä suinkaan ensi viikolla,
eikä edes ensi vuonnakaan. Ja mikäli näin onnellisesti
kävisi, niin emmehän me ole sitä onnea / surua
näkemässä, on siihen sen verran pitkä
matka. Saattaahan tosin tapahtua yhtä sun toista matkan
varrella, mutta antakaamme kuningatar Victorialle mahdollisuus
hallita Ruotsin kuningaskuntaa, niin saadaan se tasa-arvoasia
kuningashuoneen kohdalla loppuun käsitellyksi kun se
lakimuutos naisperillisen valtaan pääsystä
kerran aikanaan pöytään nuijittiin. Nyt tietysti
joku innokas saa häkää pönttöön
ja painaa kaasun pohjaan ja vaatii, että tasavalta on
perustettava heti, tai viimeistään kun Kalle-Kustaan
aika jättää.
Nyt pitää hieman jarruttaa ja muistaa, että
hosumalla ei saada aikaan muuta kuin pisipäisiä
lapsia. On näitä suunnitelmia tasavallasta tehty
ennenkin, mutta ne ovat päättyneet tietyin seurauksin.
Hitaasti hyvä tulee, sanotaan. Se pitänee paikkansa
nytkin, sillä näyttää sille, että
Ruotsi, tai pitänee sanoa, ruotsalaiset, alkavat pikku
hiljaa kypsyä ajatukselle kuninkaan vaihtamisesta presidenttiin,
eli tasavaltalaiseksi julistautumaan. Kyllä se näin
vaan on, vaikka Ruotsin kuningashuone juuri nyt valmistuu
erääseen historiansa suurimpaan juhlahetkeen ja
on tällä viikolla rojalistisempi kuin aikoihin.
Monella innokkaalla on jo varmaan mielessä juhlat kun
Victoria kruunataan kuningattareksi. Totuus on kuitenkin toinen,
tasavaltaa kannattava joukko lisääntyy päivä
päivältä. Uusia, tasavaltaa kannattavia yhdistyksiä
perustetaan ja vanhoihin, jo vuosia toiminnassa olleisiin
liittyy uusia jäseniä tuhansittain.
Eikö tämä ole selvä merkki, häähumusta
huolimatta, tai ehkä juuri sen johdosta. Alamaiset alkavat
olla kypsiä tasavaltalaiseksi? Muistaako arvoisa lukija
kun tasavaltakysymys oli erittäin ajankohtainen nelisenkymmentä
vuotta sitten. Silloin suunniteltiin kuninkaasta jonkinmoista
operettikuningasta, joka olisi saanut huseerata Drottningsholmin
linnassa ”miten tahtoo tyyliin”, mutta olisi täysin
pois pelistä kuningaskunnan asioita hoidettaessa.
Jopa Tukholman kuninkaanlinnasta oli suunniteltu jotain aivan
erikoista. Suunnitelmat olivat niin lupaavia, että jopa
itse Olof Palme luuli niiden onnistuvan. Siinä sitten
kävi niin kuin kävi, eli hosumalla saatiin se, mitä
hosumalla saadaan. Muitakin yrityksiä ja aloitteita kuninkaan
päänmenoksi on tehty, kaikki ovat kuitenkin kaatuneet
ja luultavasti juuri siksi, että aika ei ole ollut suotuisa
tasavaltalaisille. Onpa näissä kuningashuoneen kaatopuuhissa
ollut mukana suomalaisiakin, mitenkäs muuten. Kaksikymmentä
vuotta sitten teki Erkki Tammenoksa valtiopäiväaloitteen
kuningashuoneen pään menoksi. Siitä syntyi
sellainen metakka, että ei paremmasta väliä.
Voidaan sanoa, että Erkki haukuttiin pystyyn vähän
siellä sun täällä. Siellä, siis Suomessa,
esimerkiksi ruotsinkieliseen eliittiin kuuluva Jutta Zilliacus
antoi lausunnon, jossa hän kehotti Tammenoksaa häpeämään
kun hän suomalaisena rohkenee alkaa kaataa Ruotsin loistavaa
kuningashuonetta! Jäikö arvon rouvalta huomaamatta,
että se oli Erkki Tammenoksa joka teki aloitteen, että
Ruotsin kansallishymni soitettaisiin ja laulettaisiin Valtiopäivien
avajaisissa ynnä muissa arvokkaissa tilaisuuksissa Kungssången,
Kuningaslaulun ohella.
Tämä aloite meni myös läpi ja nyt kuullaan
”Du gamla, du fria” kaikissa suurissa tilaisuuksissa!
Jos nyt kävisi niin onnellisesti, että Ruotsi muuttuisi
tasavallaksi, niin olisiko se myös askel Tanskan ja Norjan
muuttumiseksi? Mene ja tiedä, näissä maissa
ei tasavaltakysymys ole vielä samalla tasolla kuin meillä.
Siksi toivomme, että Ruotsi olisi hyvänä esimerkkinä
kaikille maailman kuningashuoneille demokraattiseksi tasavallaksi
siirryttäessä, jossa valta on kansan käsissä,
eikä perimisjärjestyksessä. Ja mikäli
sitten joskus kävisi niin, että täältä
ei löydy hyvää presidenttiä, niin Suomi
voi sellaisen Ruotsille lahjoittaa, sillä meiltä
niitä löytyy. Muualta se on tullut nykyisenkin hallitsijasuvun
”alkuisä”.
Ja lopuksi: onko arvoisa lukija samaa mieltä Egyptin
ex-kuninkas Farukin kanssa kun hän vallasta syöksemisen
jälkeen sanoi: ”tulee vielä aika kun maailmassa
on vain viisi kuningasta, he ovat korttipakan neljä ja
Englannin kuningas”, minä kysyn vaan?
MARTTI HALINEN
Ps. Sydämelliset onnittelut nuorelle
parille. Olkoon tulevaisuus Teille onnen täyteinen!
>> Lue
lisää... |